Viestimällä yhteisöllisempi opiskelijakunta

Yhteisöllisyys opiskelijakuntakentällä on puhututtanut jo pitkään. OHJY-hankkeen blogiteksteissä yhteisöllisyyden teemaa on käsitelty opiskelijahyvinvointia edistävänä ilmiönä esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen, toimintamallien sekä uusien innovaatioiden, kuten TUO Loungen puitteissa. Se, miten viestimme yhteisöllisyydestä yksilöiden välillä tai opiskelijakunnan toimesta heijastelee käsitystämme siitä, mitä yhteisöllisyys on. Opiskelijakunta KAMO panostaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuteen viestinnän keinoin, jolla jalkautetaan kirjoitetut tavoitteet näkyvästä, yhteisöllisestä ja hyvinvoivasta opiskelijakunnasta osaksi päivittäistä tekemistä.

Yhteisöllisyys rakentuu luottamuksen varaan

Voimme määritellä yhteisöllisyyden olevan kuulumista johonkin tiettyyn ryhmään, jossa on yksi tai useampi yhdistävä tekijä. Yhdistäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi opinnot, harrastukset, kiinnostuksen kohteet tai erilaiset luottamustehtävät, kuten toimiminen tuutorina, ainejärjestössä tai opiskelijakunnan hallituksessa. Yhteisöllisyyden perustana on luottamus, joka edesauttaa erityyppisten vuorovaikutuksen muotojen syntymistä. Etenkin digitaalisten viestintämuotojen kanssa joudummekin pohtimaan, kuinka pystymme luomaan turvallisen ja innostavan ympäristön vuorovaikutukselle.

Kontrastina yhteisöllisyydelle on kokemus ulos sulkemisesta tai ulkopuoliseksi jäämisestä. Erilaiset yhteisöt kehittyvät ja vakinaistuvat, jolloin yhteisön sisään astuminen ja oman paikkansa löytyminen voi osoittautua haastavaksi. Kuten Yhdenvertaisuuslaki (1328/2014) toteaa, jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen ja moninaisuutta kunnioittavaan ja toteuttavaan opiskelu- ja opetusympäristöön. Tämän vuoksi onkin tärkeää pohtia miten opiskelijakunta yhteisönä viestii, jotta jokainen voi kokea olevansa kutsuttu osaksi yhteisöä. Viestinnän tuleekin olla monikanavaista, saavutettavaa ja innostavaa, jolloin mahdollistamme jokaisen opiskelijan tavoittamisen, joka myös luo opiskelijakuntatoiminnasta merkityksellistä sekä jäsenilleen arvoa tuottavaa.

Kaikki opiskelijat mukaan

Parhaimmillaan yhteisöllisyys tekee opiskelijakunnasta moninaisemman, joka osaltaan edistää erilaisuuden ymmärryksen sekä suvaitsevuuden kehittymistä. Kun jokainen yksilö tulee kohdelluksi arvostetusti omana itsenään, luottamus, stressinsietokyky sekä opintojen edistyminen tehostuvat. Olemmekin määritelleet, että positiivisesti mieleenpainuvan opiskeluajan lähtökohtana on yhteisöllinen ja hyvinvoiva opiskelijakunta.

Ammattikorkeakoululaki (3§) määrittelee ammattikorkeakouluyhteisön sellaiseksi, johon kuuluvat opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Määrittely voidaan osaltaan kokea laajana mutta sokeasti lakipykälää tulkitsemalla unohdamme esimerkiksi polkuopiskelijat. Polkuopiskelijat ovat tärkeä osa ammattikorkeakouluyhteisöä, sillä heidän tavoitteenaan on päästä osaksi tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yhteisöä, jolloin heidän huomioimisensa heti opintojen alussa on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi meidän tulee huomioida muutkin opiskelijaryhmät, kuten monimuoto-opiskelijat, avoimen AMK:n opintoja suorittavat sekä vaihto-opiskelijat, jolloin huomaamme opiskelijakunnan olevan hyvinkin monimuotoinen.

Moninaisemman opiskelijakunnan kehittäminen jatkuu

Pohtiessamme opiskelijakunnan tarkoitusta voimme todeta, että opiskelijakuntien tulee toimia monimuotoisen opiskelijayhteisön yhdyssiteenä ja edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia, henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä (Ammattikorkeakoululaki: Opiskelijakunta 41§). Edistääkseen opiskelijayhteisön monimuotoisuutta Kajaanin ammattikorkeakoulussa, Opiskelijakunta KAMO ryhtyi työskentelemään mahdollistaakseen erilaiset jäsenpolut, ja työn tuloksena polku-, avoimen AMK:n sekä vaihto-opiskelijoiden jäsenpolut avattiin syksyllä 2022. Jäsenpolut mahdollistavat opiskelijakunnan vaikuttavuuden kasvun, joka edistää osaltaan jäsenten yhteiskunnallisten pyrkimysten vaikuttavampaa edistämistä.

Koemme, että moninaisemman opiskelijakunnan eteen tehtävä työ on jatkuvaa kehittämistä, sillä erilaiset tutkintomuodot yleistyvät emmekä voi enää puhua opiskelijoista ainoastaan opintojen päivätoteuksen piirissä olevina. Se miten voimme kehittää opiskelijakuntien toimintaa, tulee kartoittaa esimerkiksi jäsenkyselyiden avulla. Opiskelijakunta KAMO kuuntelee opiskelijoita jokaisena päivänä sekä tehostetusti kahdesti vuodessa järjestettävien Porinapäivien avulla, joilla pyrimme keräämään kahvipöydissä käytävät keskustelut osaksi koko ammattikorkeakouluyhteisön kehitystä.

Miten yhteisöllisyys näkyy omassa opiskelijayhteisössäsi?

Kirjoittaja:

Mikko Nisonen

Viestintä ja markkinointi, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Lähteet:

Yhteisöllisempi korkeakoulu, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry (2021) https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/12/samok_fi_web-joka.pdf

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen opetuksessa, Aalto-yliopisto (2022) https://www.aalto.fi/fi/palvelut/yhteisollisyyden-ja-osallisuuden-tukeminen-opetuksessa