Pedagogisen hyvinvoinnin äärellä

Eri tutkimukset vahvistavat, että korkeakoulupedagogiikka ei voi enää keskittyä pedagogissa ratkaisuissa vain tukemaan opiskelijoiden laadukasta oppimista, opinnoissa etenemistä ja menestymistä. Korkeakoulupedagogiikka kattaa tänä päivänä laadukkaan oppimisen lisäksi vahvasti myös henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja sen edistämisen. Liisa Vanhanen-Nuutinen kuvaa (KOKKO-hankkeen webinaari 2022) pedagogisen hyvinvoinnin oppimisen ja hyvinvoinnin dynaamiseksi suhteeksi, jonka keskiössä on hyvinvoiva oppilaitos, henkilöstön yhteistoiminta ja turvallinen oppimisen ilmapiiri. Lisäksi ei voida unohtaa johtamisen tukea ja hyvinvointia tukevia pedagogisia ratkaisuja, jotka perustuvat yhteistyöhön, kohtaamiseen ja osallisuuteen.

Koronapandemia teki opiskelijahyvinvoinnin tarpeet näkyväksi ja nosti myös pedagogisen hyvinvoinnin suunnitelmallisen tutkimisen ja kehittämisen osaksi korkeakoulupedagogiikkaa. Hyvinvointia tukevan oppimisen ja ohjaustyön kehittämistä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon niin opiskelijan, opettajan kuin organisaationkin näkökulma.

Oppilaitoksen tasolla luodaan strategiassa ja toiminnan ohjauksessa aidot rakenteet, ohjeet ja mahdollisuudet niille toteutua. Seuraavana keskeiseksi nousee hyvinvointipedagogiikan toteuttaminen, jossa nousevat tärkeinä esiin selkeät vastuut ja työnjako sekä toimivat menetelmät ja henkilökunnan osaaminen. Jatkuva seuranta ja arviointi puolestaan tuo opiskelijan näkökulman esille.

OHJY-hankkeenkin aikana on jo tullut hyvin esille, että oppimisen taitoja, oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä ja opiskeluhyvinvointia voidaan kehittää. Opiskelu vaatii opiskelijalta jatkuvaa tiedon prosessointia, analysointitaitoa ja sinnikkyyttä sekä uskoa omiin kykyihin. Jos opiskelija ei voi hyvin tai kokee oppimisen jatkuvana ponnisteluna, vaikuttaa tämä suoraan minäpystyvyyskokemuksiin ja pahimmillaan johtaa uupumiseen. Ohjauksen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että opiskelijalle syntyy yhteisöön kiinnittymisen ja merkityksen tunne. Mitä enemmän vaadimme opiskelijoilta itseohjautuvuutta, sitä enemmän on kysyntää myös ohjaukselle.

Kohti pedagogista hyvinvointia

Kajaanin ammattikorkeakoulun keskeinen tavoite OHJY-hankkeessa on kirkastaa ohjauksen toimintamallia opiskelijahyvinvoinnin lisäämiseksi sekä kehittää opintojen edistymistä tukevia toimintatapoja ja palveluita. Hankkeen yksi konkreettinen kehittämisen kohde on ollut muun muassa opettajatuutoreiden ohjaustyön tukeminen. Hankkeen alussa henkilökunnalle tehdyssä kyselyssä nousi vahvasti esille opettajatuutorin keskeinen rooli opiskelijoiden lähimpänä tukijana, ja opettajat kaipasivat tähän työhön koulutusta, tukea ja välineitä.

Kyselyn tulosten perusteella hankkeessa on tarjottu tietoa erilaisista oppijoista ja tuen tarpeista sekä järjestetty koulutusta. Yksi työn alla oleva väline on tuutoroppaan kokoaminen sekä opiskelijoiden tulo-, kehitys- ja päättökeskustelulomakkeiden päivittäminen. Tuutoroppaan tavoitteena on koota yhteen paikkaan sähköistä materiaalia, välineitä ja ohjeita opettajatuutorin työn tueksi. Opas on sijoitettu henkilökunnan intraan. Se koostuu tällä hetkellä ohjaustyötä tukevasta materiaalista, vinkeistä ja tehtävistä tuutortunneille sekä opettajatuutorin vuosikellon, joka sisältää niin sanotun tehtävätsekkauslomakkeen. Sähköisen tehtävätsekkauslomakkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi lukuvuoden eri aikoina eri vuosikurssien opiskelijoiden kanssa huolehdittavat tehtävät. Lomakkeelle on mahdollisuus merkitä, milloin asia on läpikäyty ja laittaa itselle muistiinpanoja seuraavaa kertaa varten. Korkeakouluopettajan työ on tunnetusti pirstaleista ja ajoittain kuormittavaa, tsekkauslista helpottaa työnsuunnittelua ja ennakointia sekä uusien opettajatuutoreiden perehdyttämistä.

Materiaalia ja harjoituksia on koottu puolestaan hyvinvointia tukevasta näkökulmasta. Mukana on muun muassa opiskelutaitojen kehittämiseen, itsetuntemuksen lisäämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen liittyvää materiaalia sekä harjoituksia, joita opettaja voi hyödyntää tuutortunneilla opiskelijoiden kanssa tai yksilöohjauksessa. Lisäksi mukana on opettajien työhyvinvointia tukevaa materiaalia ja harjoituksia. Materiaalia on tuotettu OHJY-hankkeessa, mutta niiden kokoamisessa on myös hyödynnetty muissa hankkeissa tuotettuja harjoituksia ja koulutusmateriaalia, jotka ovat vapaasti olleet käytettävissä. Yhteistyö ja tietoisuus muista OKM:n ja ESR:n rahoittamista ohjauksen hankkeista on rikastuttanut kehittämistyötä.

Matka jatkuu ja hankkeessa on vielä vuosi aikaa jäljellä työstää näitä tärkeitä teemoja. Jos koronapandemiasta jotain positiivista voi nostaa esille, olen todella iloinen hyvinvointipedagogiikan ja opiskelijahyvinvoinnin vahvasta esiinmarssista korkeakouluyhteisössä. Haastava aika on opettanut jotain sellaista, mikä jää pysyväksi ja kantaa pitkälle eteenpäin meitä jokaista korkeakouluyhteisön jäsentä.

Kirjoittaja

Ullamaija Niskanen, lehtori

Kajaanin ammattikorkeakoulu