Siirry sisältöön

Keltaiset ja oranssit laput Study Group -tuutoroinnissa

Nuoria pöydän ääressä kirjoittamassa post-it -lapuille.
Opiskelijoilla on selvästi tarvetta vertaisryhmille pitkän etäopiskelujakson jälkeen. Tähän tarpeeseen on vastattu Oulun ammattikorkeakoulussa Ohjauksella hyvinvointia -hankkeen aikana pilotoidulla Study Group -tuutorointimallilla. Lue blogista, miten opiskelijoiden omia tavoitteita tukeva tuutorointimalli toimii käytännössä!

Kun uusi lukuvuosi tänä syksynä käynnistyi, pääsimme pitkän tauon jälkeen näkemään toisiamme kasvotusten. Varmasti moni osasi arvostaa sitä, että on taas mahdollisuus jutella, katsoa silmiin, hymyillä ja kommunikoida luontevammin kuin mihin etäyhteyksien takaa on ollut mahdollista.

Tuutoroinnille tuntuu olevan tänäkin vuonna tilausta, omien opintojen suunnittelu ja edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla luonnollisesti kiinnostaa opiskelijoita.

Ohjauksella hyvinvointia (OHJY)-hankkeessa meillä on ollut mahdollisuus pilotoida Study Group -tuutorointimallia (SG-tuutorointi). Kokeilussa neljänkymmenen hengen pilottiryhmä jaettiin 5–6 hengen ryhmiin. Näiden ryhmien kanssa tapaamme lukuvuoden aikana säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja keskustelemme opintoihin liittyvistä asioista rennosti ja vapaamuotoisesti mutta tavoitteellisesti. Jokaiselle tapaamiselle on etukäteen mietittynä jokin erillinen aihe, ja lisäksi käsitellään siinä hetkessä esiin nousevia asioita.

Ensimmäiset tapaamiset järjestettiin Oamkin Linnanmaan uudella hienolla kampuksella. Etäilyaikojen jälkeen on aistittavissa, että saman pöydän ääreen istuminen ja ”livenä” juttelu on suorastaan luksusta monen mielestä.

Hankkeen aikana on tarkoitus testata SG-tuutorointia myös etänä, sillä etätuutoroinnin pilotointi on yksi OHJY-hankkeen tavoitteista. Kuitenkin on hyvä, että ryhmä alussa tapaa ja tutustuu livenä.

Opettaja kiinnittämässä post-it -lappuja taululle.

Opiskelijat äänessä uudessa toimintamallissa

Ensimmäisessä tapaamisessa opiskelijat kirjoittivat mieleen nousseita kehityskohteita ja kehumisen paikkoja keltaisille ja oransseille post-it-lapuille, ja niitä purettiin sitten yhdessä. Tällä menetelmällä löydettiin helposti ne aiheet, jotka opiskelijan mieltä sillä hetkellä askarruttavat, ja pystyttiin etsimään yhdessä vastauksia kysymyksiin.

Etäsessioissa muistilappujen sijaan voidaan kirjoittaa esimerkiksi Padletia tai Jamboardia, jotka toimivat mainiosti virtuaalisina alustoina.

Opettajatuutori on mukana SG-tuutorointitapaamisissa, mutta pyrkimys on siihen, että opiskelijat ovat enemmän äänessä kuin opettaja. He voivat nostaa esiin opintoihin liittyviä plussia ja miinuksia. Myös opettajatuutori voi tietysti nostaa esille tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita.

Tapaamiseen varattu aika (30 – 60 min riippuen tilanteesta) hurahtaa nopeasti. Onneksi on ”varaa” pitää tapaamisia useammin, kun kokoonnutaan pienellä porukalla sen sijaan että tuutoropettaja ja opiskelija tapaisivat kahden kesken kerran lukukaudessa.

Kuvituskuvassa keltaisia ja oransseja post-it -lappuja jaoteltuna plussiin ja miinuksiin.


Kirjoittaja:

Sanna Rönkkö, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
Kuvien lähde: Nuutti Liukko

Tietoa blogista:

Korkeakoulu tukee -blogisarjassa julkaistaan kuukausittain hankkeen toteuttajien kirjoituksia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyvistä teemoista. Blogeja kirjoittaa kaikkien 11 toteuttajaorganisaation hankehenkilöstö ja opiskelijat.