Siirry sisältöön

Itsemyötätunnon avulla takaisin opintojen ohjaksiin etäopiskelun jälkeen

Kuvituskuva, ihminen ajaa pyörällä kukkakedolla. Kuva: Pexels.
Minätarinan ollessa kielteinen, meitä usein kehotetaan vahvistamaan itsetuntoamme. Itsetunnon hyötyjä on kuitenkin alettu kyseenalaistaa ja se on myös todettu hankalaksi muuttaa. Itsetunnon sijasta olisikin tärkeämpää pyrkiä vahvistamaan itsemyötätuntoa.

Pitkään jatkunut etäopiskelu on vaikuttanut monen opiskelijan käsitykseen itsestään opiskelijana. Joillekin etäopiskelu mahdollisti opintojen joustavan etenemisen, mutta isolle osalle opiskelijoista se teki opiskelusta tavallista vaikeampaa. Tämän vuoksi sinunkin käsityksesi itsestäsi opiskelijana on saattanut muodostua kielteiseksi: toistuvat kokemukset siitä, ettet pärjää, osaa tai jaksa, ovat voineet viedä mennessään opiskelumotivaation ja –innon. Huonojen kokemusten myötä mielesi on saattanut omaksua itseäsi koskevan kertomuksen, minätarinan, jonka mukaan olet huono opiskelija, et pysty keskittymään tai ettei sinun kannata edes yrittää. Ei ihme, jos olo tuntuu lannistuneelta.

Minätarina ohjaa havaintojamme ja valintojamme

Ihmisen mieli pyrkii pitämään yllä eheitä kokonaisuuksia, minkä vuoksi minätarina vahvistaa itse itseään. Minätarina ohjaa sinua huomaamaan sitä vahvistavia asioita ja tekemään sen mukaisia valintoja, muut vaihtoehdot sivuuttaen. Esimerkiksi jos käsityksesi itsestäsi opiskelijana on kielteinen, huomaat vain epäonnistumisesi, päätät lykätä opiskelua tuonnemmaksi tai jätät haastavat kurssit valitsematta. Näillä minätarinan ohjaamilla havainnoilla ja valinnoilla minätarina vahvistuu entisestään, sillä onnistumisen kokemuksia ei synny, ja siten olet entistä vakuuttuneempi kelvottomuudestasi opiskelijana. Toisaalta kielteinen opiskeluun liittyvä minätarina voi myös ajaa liialliseen suorittamiseen, jos arviosi itsestäsi opiskelijana on sidottuna arvosanoihin tai opintopisteisiin. Niiden varaan rakennettuna arvio on hyvin haavoittuva ja voi johtaa lamaantumiseen.

Minätarinan ollessa kielteinen, meitä usein kehotetaan vahvistamaan itsetuntoamme. Itsetunnon hyötyjä on kuitenkin alettu kyseenalaistaa ja se on myös todettu hankalaksi muuttaa. Muutosyritykset usein vain vahvistavat heikkoa itsetuntoa ja saattavat sitoa sen entistä tiukemmin suoritusten ja ulkoisen palautteen huteralle pohjalle. Itsetunnon sijasta olisikin tärkeämpää pyrkiä vahvistamaan itsemyötätuntoa.

Ohjat omiin käsiin

Siinä missä itsetunto koostuu itseämme koskevista arvioinneista, itsemyötätunto koostuu tavoista, joilla kohtelemme itseämme etenkin vastoinkäymisiä kohdatessamme. Sen sijaan että ottaisimme itseämme niskasta kiinni, otammekin itseämme kädestä kiinni.

Itsemyötätunnon vahvistaminen ja minätarinan ohjauksesta irtautuminen ovat helpommin sanottuja kuin tehtyjä. On tärkeää muistaa, että niitä kohti kulkeakseen ei tarvitse muuttaa ajatuksiaan tai minätarinaansa, vaan lisätä:

  1. tietoisuutta omista ajatuksista ja tunteista
  2. hyväksyvää suhtautumista omiin ajatuksiin ja tunteisiin
  3. tietoisuutta omista arvioista ja itselle merkityksellisistä asioista, sekä
  4. arvojen ja merkityksellisten asioiden mukaisia tekoja

Kun tunnistat paremmin ajatuksiasi ja tunteitasi, kohtaat ne hyväksyvästi kamppailun sijaan, selkeytät arvojasi ja lisäät niiden mukaisia tekoja, minätarinan sijaan elämäsi ohjaksiin hyppäätkin sinä itse.

Suhtautuessasi itseesi myötätuntoisemmin, kielteinen minätarina ei välttämättä poistu, mutta se ei enää ohjaa sinua entiseen tapaan. Esimerkiksi opiskelemisen välttelyn sijaan pystyt tarttumaan toimeen helpommin, sillä tunnistat, ettei käsityksesi itsestäsi saamattomana opiskelijana ole totuus, eikä sen siksi tarvitse estää sinua opiskelemasta edes vähän. Samalla voit askel kerrallaan alkaa rakentaa uutta, toimivampaa minätarinaa. Sekin pitää itseään yllä, suotuisin seurauksin.

Lisää tietoa aiheesta löydät Arto Pietikäisen kirjasta Itsetunnon ABC (2021), joka käsittelee kirjoituksen teemoja. Lisäksi opiskeluun liittyvissä minätarinan ja itsemyötätunnon teemoissa voit kääntyä oppilaitoksesi opintopsykologin puoleen.


Kirjoittaja:

Kiia Kilponen
Opintopsykologi, Oulun yliopisto

Kuva: Pexels